Yli 90 vuotta sitten kehitetty sähkökitara säilyttää viehätyksensä ja vetovoimansa eri sukupolvien keskuudessa. Sähkökitara mullisti musiikin tekemisen ja oli tärkeä elementti koko rock-musiikin (ja kaiken sen jälkeisen populäärimusiikin) synnyssä. Se inspiroi edelleen kaikenikäisiä lapsesta vaariin ja teinistä mummoon.

Sähkökitaran synty oli uuden aikakauden alku

Sähkökitaran historia alkoi 1930-luvulla, kun akustisen kitaran ääntä alettiin vahvistaa sähköisesti. Tämä innovaatio mahdollisti kitaran äänen kuulumisen erityisesti big bandeissa. Ensimmäisenä sähkökitaran ottivatkin käyttöön jazzkitaristit, joiden kitarasooloja haluttiin kuulumaan paremmin suurissa big band -yhtyeissä. Sähkökitaralla soittaneita, varhaisia levyttäneitä artisteja ovat muun muassa Eddie Durham, George Barnes, Sister Rosetta Tharpe ja T-Bone Walker. Ja tietenkin Les Paul, joka kehitti ensimmäisen umpirunkoisen sähkökitaran. Les Paul -malli on edelleen suosittu monien muiden sähkökitaramallien ohella.

Sähkökitaran suosio ja vetovoima piilee sen monipuolisuudessa, mutta varmasti myös esteettisyydessä. Sähkökitaran monipuolinen äänimaailma tekee siitä houkuttelevan kaikenikäisille soittajille. Lapsi voi nauttia kitaran monipuolisen äänen mahdollisuuksista leikinomaisesti, nuori löytää sähkökitarasta itsensä ilmaisun välineen ja aikuisempi soittaja taas voi uppoutua vaikkapa oman musiikillisen identiteettinsä löytämiseen sillä musisoidessaan.

“Skitan” esteettisyys ja kulttuurinen merkitys

Sähkökitara ei ole pelkästään soitin, vaan se on myös voimakas symboli rockin, popmusiikin ja vapaan itseilmaisun kulttuurille. Se kantaa mukanaan väkevää historiaa ja asennetta. Nuoret etsivät usein tapoja ilmaista itseään ja kuulua johonkin yhteisöön, ja sähkökitara tarjoaa tällaisen mahdollisuuden esitellä omaa tyyliä ja löytää samanmielisiä ihmisiä. Monille aikuisille ja varttuneille sähkökitara taas on rakas harrastus, joka tuo rentoutumista ja tarvittavaa yhteen asiaan keskittymistä hektisen arjen keskelle. Sillä on myös tärkeä kytkös menneisyyteen ja yhteys historialliseen musiikkiperintöön.

Internetin ja sosiaalisen median vuosikymmeninä lapset ja nuoret pääsevät opettelemaan ja tutkimaan sähkökitaran saloja digitaalisilla alustoilla ja opetussovelluksilla. Sähkökitaran soittamisen oppiminen kehittää samalla motorisia taitoja, musiikillista ymmärrystä ja itseluottamusta – ominaisuuksia, jotka ovat arvokkaita läpi elämän. Vaikka rockin ohelle on syntynyt tuoreempia ja nuoria kiinnostavia musiikkityylejä (kuten hiphop/rap ja EDM/elektroninen musiikki), sähkökitaran rouheaa soundia kuullaan usein niissäkin.